En tykkää turhasta kaupakeskushengailusta tai shoppailusta.
Kirppareista kylläkin.
Joskus on kuitenkin ihan pakko mennä kukkakauppaan tai väreillä ja sopusointuisesti stailattun sisustusliikkeeseen (nykyisin Pentik on yksi hyvä esimerkki!) - ja ihan vaan imemään värejä itseensä!
Sielu ja mieli lepää kun oma väri kolahtaa ;
sen voi oiken fyysisesti kokea, - sen oman värin.
Kesät talvet meillä tuikut palaa samoilla väreillä. |
Kerttu -mummon muistoja - melkoisen vanha kello |
Oivalla oma väri. |
Värien sointua ja täydentymistä. |
Tässä kuvassa juuri oikea lilan sävy. Napattu kampaajalla lehdestä (Kauneus&Terveys), kun henki salpautui nähdessäni kuvan. (Kiitos kampaajalle...) |
Kotivinkki -lehden matto-ohje odottaa vuoroaan... |
Kuin myös Kotivinkistä piirongin päällystäminen tilkkutäkiksi, tätä ajatusta olen tauluissani jo aiemmin käyttänytkin. |
3 kommenttia:
Liila kolahtaa aina :). Kivaa viikonloppua.
Kauniita liiloja! Minustakin on kiva koodata väreillä. Meidän pojilla on myös omat värit, isommalla vihreä ja pienemmällä sininen. :) Alkaisipa sireenit kukkia!
Minulla tuo lila on jo varmaan verenkierrossa... Vaatehuone sisältää lähestulkoon lilan ja violetin eri sävyjä ja mustaa... Joka päivä pitää olla jokin - edes pieni pilkahdus lilaa päällä, koruissa tai huivissa, kengissä, neuleissa... Pitäisiköhän kokeilla jotakin muuta...Sisustuksessakin vahva lilan meininki, onneksi mieskin tykkää siitä..
Lähetä kommentti