sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Kymmenen vuotta sitten...

Joissakin blogeissa (esim. http://ruusutapetilla.blogspot.com) kiertää muisteluita ja mietteitä sitä, mitä elämä on ollut kymmenen vuotta sitten. Koiran kanssa kirpeässä pakkasessa kävellessä jäin itse miettimään, mitä se elämä sitten mahtoikaan olla omalla kohdallani kymmenisen vuotta sitten tai mitä kaikkea on ehtinyt kymmenen voden aikana tapahtua. 
Todella, todella paljon on tapahtunut ; iloja, suruja, menetyksiä, selviytymistä, muuttamisia, rakentamista ja rakentumista. Muutosta ja sopeutumista. Kasvamista ; perheen kasvamista ja omaa kasvamista. Elämä on tuonut tullessaan todella paljon, mutta on ajan aikana vienytkin. 

Blogissani esittelen kuitenkin vain käsieni tuotoksia, joten sillä linjalla jatkan nytkin. 
Olipas virkistävää kelata  pikakelauksella kuvin, mitä ihmettä olen puuhaillut päivätyöni, perheen, opiskelujen ja raksahommien ohessa... huh huijaa, kaikenmaailman värkkäyksiä, ja tästä puuttuu ompelut ja seinien maalaamiset ja tapetoinnit, kutomiset ja virkkaamiset.
 Nämä tuotteet ovat syntyneet joko kymmenen vuotta sitten tai joitakin sen aikana, joka tapauksessa ennen tätä nykyisennäköistä Tarinataulu - elämää.
"Heijastuksia", öljyvärimaalaus.

"Yksin, mutta turvassa" Näköjään tuo tekstien liittäminen kuvaan ollut tapana jo aika kauan...

"Salaperäinen", akryylimaalauksia.

"Sukupuu" -oman perheen.

"Tänä keväänä siivoan mielen komeroita ja siivoan pois kaiken, mikä on aurinkoni tiellä."

"Pyrkii pinnalle 1."

Lasten tassun kuvia kymmenen vuoden takaa, muistaakseni taikataikinaan tehty, maalattu ja lakattu, kirppiskehys osui silloin kohdalle, ja siihen ne ovat jääneet, vaikkei nyt ihan silmää miellytäkään värit...

Kuvakollaaseja oman perheen elämästä, taulun yläosassa ihan itse virkkaamani (!) pitsi, jossa lukee kihlajaispäivämme 19.2.-84 ja nimet. Pitsistä PITI tulla lakanan pitsi, mutta taisipa jäädä hiukka lyhyeksi...Nämä lapset ovakin jo aikuisia lähes kaikki :)

Yhteen aikaan tykkäsin tekstata kaikenlaisia muistilauseita...

tämä on yksi parhaista lauseista...

ja tämä!

Sitten oli aikaa, kun rakentelin Ikean katselukaappeihin nalleille erilaisa elämiä ja sisustuksia...


Tanskan rannikon muistoja laatikossa...


Saudi-Arabian elämänvaiheesta muistona KIVIÄ!

Äidilleni tehty, mutta kotiutunut takaisin minulle.

Tämän taisin tehdä omien 35 -vuotis synttäreiden aikaan (10 vuotta sitten...), NalleRouvan taustalla runo, jonka sain lahjaksi ystäväni runoilija mieheltä. Tallessa on!

Jahas, ja jossakin vaiheessa Ikean peilit saivat uudenlaisia reunoja. Tässä nykyisinkin käyttämäni teksti.

Tässä taas tauluksi tehty - oma vihkivalamme vuodelta 1996.

Olipas kiva katsastaa mitä kaikkea on tullut tehtyä tällä saralla! Olisipa aikaa tehdä tämä matka rauhassa ja vaikka samalla koota kuvakirjaksi.

2 kommenttia:

Zzz kirjoitti...

Paljon sitä vaa ihminen ehtii :). Onneksi nykyään voi dokumentoida ainakin parhaat palat...ainakin monet käsityöt ovat ennen vanhaan hävinneet atomeiksi.

Unknown kirjoitti...

Kun katsoo taaksepäin huomaa, että onhan sitä aika paljon ehtinyt, vaikka aika tuntuu menevän kamalalla vauhdilla ja vuosi vuodelta nopeammin. Pitäisi laittaa kaikenmaailman näyttely- ja taulukuvat kuva-albumeiksi, joita voi tilata valmiina, en vaan ole jaksanut aloitta, kun kuvittelen sen olevan aikaa vievää?


TarINa - Toiveiden taulu