Kiisselimaalauksen hehkuvaa satoa:
Maaleina käytettiin perunajauho- ja riisijauhokiisseleitä, kylmänä ja lämpimänä.
Kiisselit oli värjätty elintarvikevärein.
Yhtenä maalausaineena oli myös mustikkasose, joka tuoksui yhtä huumaavalta kuin miltä se näyttää maalauksessa. Töiden päälle ripoteltiin myös merisuolaa, joka toi töihin jäämäistä jännittävää pintaa.
Sain apuvoimia kahden pajan ohjaamiseen. Joukko nuoria opiskelijoita tuli Hyrian ammatillisesta oppilaitoksesta, suuri kiitos teille kaikille! Taitavana apulaisena oli myös kuvassa oleva tyttäremme, jolla on ilmiselvästi innostavan ohjaan taitoja!
Oli ilo seurata taitavia maalareita. Iloisia ja innokkaita.
Vaikka aina sanonkin, että kiisselimaalaustuokioissa ei maalauksen tulos ole tärkeää, vaan tärkeää on kokemus ja kokonaisvaltaisuus. Tärkeää on päästä osallistumaan, tärkeää ovat myrkyttömät materiaalit. Tärkeää aistien yhteiselo ja kokemuksellisuus.
Ehkä juuri siitä syystä, - kun maalataan ilman sen kummempaa odotusta tai oletusta, tuotokset ovat upeita! Rentoja, hehkuvia ja moniulotteisia.
Taidettaja huilaa ihan salaa ja värittömänä peränurkassa ja ihailee nuorten ohjaajien työtä :)
Maalaushuoneen vieressä oli Haaveiden huone, jossa myöskin apuohjaajina nuoria opiskelijoita.
Haavehuoneessa osallistujat saivat piirtää omia haaveitaan ja ripustaa niitä pyykkipojilla naruille kaikkien näkyville koko huoneen poikki. Oli ilo huomata, että haaveita riittää!
Tässä muutama kuva Haaveiden huoneesta...
En ole vielä kirjoittanut kaikkia osallistujien haaveita ylös, mutta lupaan tehdä sen. Haavehuone sisälsi lopulta - viikonlopun päätteeksi - arvokasta ja monenlaista tietoa eri-ikäisten haaveista.
Taidettajan työpajoja ja näin myös osallistujien mahdollisuutta osallistua kokemukselliseen työpajatoimintaan Kulttuuripäivillä tuki Espoon kaupungin Kulttuuritoimi, kiitos siitä!
