Mitä nämä ovat?

"Mitä nämä ovat?" 

luki erään näyttelyni vieraskirjassa. 

Näyttely taisi olla Kiseleffin Talossa Helsingissä jokunen vuosi sitten.

Kummallista, miten tuo yksi lause on jäänyt mieleen hyvin, vaikka sitten on kirjakaupalla niitä positiivisia ja ilahduttavia tekstejä eri näyttelyistä vuosien ajalta.

.... 

Olen aina maalannut, piirtänyt tai tehnyt käsitöitä. 

Näiden osa-alueiden vahvuus näkyi minussa jo ala-asteella. 

Olen myös lähestulkoon kasvanut Heinolan reumasairaalan askarteluosaston kangaspuiden alla. 

Paljon hyviä muistoja jo lakkautetusta sairaalasta. 

Lapsena "piirrustustunnit" olivat raikas lepotila, värit olivat vahvuuteni. 

Ei mitään haaleita puuvärejä, vaan  kunnon öljyliidut tai paksut peitevärit  

saivat pienen tytön kädet palamaan.

Öljyvärit tulivat kuvaan nuorena. 

Maalauskursseja ja oppimista. 

Maalasin sitä, mitä käskettiin. 

Kunnes jokin päivä ihmettelin, miksi ihmeessä maalaisin omenan kuvan, 

kun kamera voi tehdä saman työn, - paremmin. 

Halusin päästä kuvan ja tunteen sisälle. 

Vuosien myötä olen ollut mukana näyttelyissä ja erilaisissa ryhmissä. 

Alla pari kuvaa siitä elämän vaiheesta.

                              

        

Eri tapahtumien ja murheiden jälkeen etsiskelin uutta suuntaa maalausvimmalle.  

Mietin, miksi tauluja ei voisi koskea, miksei niitä voisi lukea myös sormin? 

Miksei lapset pääse osallisiksi näyttelyissä, nuo tulevaisuuden taiteen kokijat ja tekijät. 

Vuonna 2007 tein ensimmäisiä tunnusteltavia tauluja  http://taidettaja.blogspot.com/2010/08/kerronko-mista-kaikki-alkoi.html  ja osallistavia näyttelyitä  http://taidettaja.blogspot.com/2010/08/elainten-valtakunta-pii-poo-ideapark.html ja suuntasin tauluni uudelle "kohderyhmälle" - lapsille.

 Lapset ovat voimavara ja viisaus. 

Lasten kanssa ja lasten parissa aikuinenkin havahtuu, vahvistuu ja viisastuu. 

Taulujen lisäksi aloitin taideopetusta ja -toimintaa kaikenlaisille lapsiryhmille. Joissakin ryhmissä viitottiin, piirrettiin ja kommunikoitiin kuvin, maalattiin luonnonmukaisin materiaalein,

 isoin pensselein taikka pikkuisin varpain. 

........

Taidettajan arvot: kokonaisvaltainen kokeminen, tasa-arvoinen osallistumisen mahdollisuus ja ekologisuus.

........

Satumaisten Tarinataulujen tavoitteena on jättää muistijälkiä pikkuihmisille. 

Tavoitteena on ilahduttaa värein, eläinhahmoin, lausein,  tai vaikkapa omin tutuin kankain, joita on liitetty tauluun. 

Oma taulu sängyn vieressä syöpyy muistoihin.

Oma Pikku Leijona, 2007

Galleria Espoonsilta, 2007

                             

Näyttely lapsille, jossa osallisuus läsnä.

Ei niin vakavaa taulujen asettelua. Lastenkulttuurikeskus PII POO, Lempäälä.

                        

Jokainen meistä.
Olet aarre.