sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Minä -paja Taidetalo Pikku Aurora, Espoo

Ekaluokkalaisten pienryhmä, seitsemän oppilasta osallistui ohjaamaani Minä -työpajaan, jossa kurkittiin peilistä miltä juuri minä näytän, minkä väriset ovat silmäni, millainen on suuni ja 
millainen olen. 
Kuvat ja viittomat olivat toiminnan ohjaamisen tukena.

 "Hiukseni ovat ruskeat, silmäni ovat vihreät, suuni on auki, olen ihana."
 Peilistä kurkki ihastuttavia lapsia ; kiva tutkia tarkkaan, miltä silmät näyttävätkään ; ai, niissä on sekä sinistä että vihreää, suuni on punainen ja hiukset pörrössä.
 Omakuvat maalattiin "oikeilla" väreillä - akryylimaalein taulupohjille. 
Oi, miten lapset ovat taitavia ja ottavat heti rennon otteen maalauksiinsa.




 Lasten Minät olivat aivan valloittavia omiakuvia ; ne sisälsivät iloja, tunteita, voimaa ja tahtoa. 
Intoa, kokeilua, riemua ja ystävyyttä. 
Meidän aikuisten vaan  tulisi aina muistaa, että meidän tehtävämme on säilyttää ja vahvistaa näitä vilpittömiä ja luottavaisia omiakuvia niin, että ne säilyttävät omat piirteensä ja persoonallisuutensa myös iän ja kasvamisen myötä.

Lapset saivat mukaansa upeat taulut!

keskiviikko 14. elokuuta 2013

Yes in my back yard

Osallistun hyväntekeväisyystapahtumaan Yes in my back yard. Lahjoitan taulun arpajaispalkinnoksi. 

                       

                         

                         

                           

                            

                            
Erilaisuus on rikkautta. Saman asian puolesta on myös toteutunut Yes in my back yard tapahtuma, joka toteutuu huomenna Espoossa. On ilo olla mukana tapahtumassa!

maanantai 15. huhtikuuta 2013

Onnen puu Japanissa

Valkoinen kangas odottamassa oikeaa hetkeä, oikeaa tunnetta.
Aloitin lahjan rakentamisen ja maalaamisen erityiselle, 
Rakkaalle ja Tärkeälle ja hänen Mielitietylleen. 
Tiedossa oli häät.

 Puun hahmotelma stuktuuripastalla ja heleät värit seuraksi.
Ensin ajattelin, että teen taulusta ja Onnen puusta sinisävyisen, mutta en ollutkaan tytyväinen värivalintaan, joten jatkoin maalausta niin kauan, kunnes oikea värimaailma löytyi.

 Taulusta tulikin sitten hehkuvan oranssin ja keltaisen sävyinen. Sydänkuvioita unohtamatta.
 Hopeamaalilla lisää hehkua ja syvyttä.


Onnen puu seisoo vankasti paikallaan, oksat kohottautuvat kohti tulevaisuutta.
 Tämä puu ei tuulessa kaadu. 
Eikä se pelkää järähtelyjä, ei maan eikä rakkauden.
 Peilejä, pilkkuja, sydämiä ja sen sellaista.
 Kankaita ja sydämen muotoisia puun lehtiä.


Tämä onnen puu tahtoo olla runsas ja voimakas. 
Se kukkii ja hehkuu. Se kantaa monenlaista satoa.


Onnen puuta en luo kokonaisuudessaan minä, vaan sen omistajat. 
Pikkuiset pyykkipojat antavat mahdollisuuden ripustaa tärkeitä asioita puun oksille. 
Tärkeitä haaveita ja toiveita. 
Onnea luodaan itse.



Ripustin oksille myöhemmin myös hääparista ihanan valokuvan.






 Onnen puu matkusti pitkän matkan. 
Oranssi on onnen  väri.
 Yhdessä onnen puun kanssa toteutui myös oma monivuotinen haaveeni.
Japani on kiehtonut minua monen monta vuotta. 
Onnen kyyneleet virtasivat lähes joka päivä tällä matkalla. 
Kauneus oli käsinkosketeltavaa. Ihmisten ystävällisyys uskomatonta.
 Nyt minulla on oikeasti sukua sieluni maassa. 
Ja osaan ostaa jäätelöä japaniksi. Mikä onni.

Onnen puu uudessa kodissa Japanissa tuokoon avioparille onnea, iloa, rakkautta. 
Kauppakassien kantamista, toisen kunnioittamista, kuuntelua ja puhumista.


torstai 28. maaliskuuta 2013

I Body

 Pupulaiffi elää omaa elämäänsä. Pitää vissiin aloittaa korttien painatus.

torstai 7. maaliskuuta 2013

Murusta tuli suosittu

 Puodin seinällä ollut pupulaiffin Muru osoittautui suosituksi Tytteliksi. Sen halusi itselleen kaksi asiakasta saman päivän aikana. Lupauduin tekemään toiselle asiakkaalle samanlaisen Murun. 

 Kuva iPadistä silmien alle ja väriä taulupohjaan. Taulu oli menossa syntymäpäivälahjaksi Pikkuiselle Prinsessalle, jonka huoneen väriin taulun värit kuulemma sointuisivat täydellisesti.


 Pohjalle voimakasta punaista ja sitten hahmottelemaan Murun paikkaa ja muotoa.



 Sydämen malliset kukkaköynnökset olivat yksi hyvin oleellinen tekijä, joka piti muistaa. 
Olin iloinen, kun  Prinsessan Äiti huomasi sydämen muodot, 
joilla rakentelen kuvia ja joita piilottelen tauluihin.

 Muru lähtee leijailemaan ...

 Sitten se hopealaatta, joka alkuperäisessä Murussa myös oli.
 Onneksi minulta löytyi vielä laattaa.

 Tässä Hän on.


Tein siinä samassa pari muutakin taulua.


Ihanan Murun ja pupulaiffin rakastuneet.

 Nämä kolme lähtivät Puodille, josta Muru lähtikin jo uuteen kotiinsa Prinsessan huoneeseen.
Kuvan - ensimmäisen Murun -  mukaan maalaus onnistui mielestäni hyvin, ainoa mikä ero oli tässä toisessa taulussa ensimmäiseen verrattuna oli koko. En enää löytänyt aivan saman kokoista maalauspohjaa, uusi Muru oli 10 cm lyhyempi, joten asiakasÄiti saikin sitten maksutta valita pikkutauluista itselleen mieluisan taulun vaikkapa työpöydälle ilahduttamaan ja antamaan virtaa. 
 Minä se olen varsinainen kauppias!

Minulla on uusi kamera, mutta en ole ehtinyt opetella sen käyttöä. 
Kuvat ovat huonompia kuin aikaisemmalla kameralla ottamani. 
Värit ei hehku kuvissa niin kuin ne tauluissa hehkuvat.
Täytynee keskittyä kameran asetuksiin ja oppaaseen...

TarINa - Toiveiden taulu