Onni on...

oma paikka...

ja LOMA!

Maalarilla luova tauko

Onni on oma paikka

Huomaan, etten ole maalannut pitkiin aikoihin. 

Eikä maalaustilani houkuttele lainkaan. 

Siivosin tilan, pöydät, hyllyt, esitteet, roinat kyllä kertaalleen, 

kuvitellen, että selkeämpi tila houkuttaa maalaamaan. 

Ei houkuta. 

Mihin lie maalausinto kadonnut. Jäikö se INto kursseilleni keväällä.

 Mietin kyllä silloin tällöin mistä jatkan, 

minkä haaveeni seuraavaksi toteutan, 

mutta keräänpä nyt sitten uutta materiaalia, 

ajatuksia, ideoita ja tekemisentahtoa.

Hyvinvointia yksinkertaisuudessaan

Ympäröi itsesi asioilla, joista pidät, niin voit hyvin. 

Siinä se. 

Elämisen tarkoitus. 

Taulu on vuodelta 2008, kooltaan 600 X 600, materiaaleina akryylivärit, struktuurimassoja, mekkokangasta 70 -luvulta. Taulu on tunnusteltava ja sen yläkantissa on myös pistekirjoitus. Kissaneitotaulu on ollut esillä Lastenkulttuurikeskus PII POO:ssa Lempäälän Ideaparkissa, 

josta se myös pääsi uuteen kotiinsa. 

INton hetkiä 2011

Pikkuinen esittelyhetki INto maalaustyöpajan maailmasta, jossa maalausvälineinä toimivat 

isot pensselit, sienet, kädet ja jalat tai vaikkapa oma nenän pää. 

INtossa toiminnan tukena käytetään kuvia ja tukiviittomia, joita myös koko ryhmässä yhteistoiminnallisesti muistellaan ja uusiakin keksitään. 

Ohjaajana sain itse viimeisimmältä ryhmältä oman uuden henkilökohtaisen viittomamerkin, koska pitkät hiukseni ovat nykyisin lyhyet ja entinen viittomamerkkini kuvasi pitkiä hiuksiani -  

nyt viittomamerkkini on lila :)

Värikontrasteja, erilaisia pintoja.

Työvälineet käsien ulottuvilla.

Materiaaleja voi vaikka maistaa. Ja voi sitä riemua ja naurua, minkä helmiryynit uudessa tehtävässään saavatkaan aikaan, kun ne ropisevat maalausalustoille...

Tai mikä fiilis onkaan maalata lämpimällä kiisselillä tai vaikkapa värjätyillä  jääpuikoilla...

Kiisseleiden koostumukset ovatkin jokaisella kerralla erilaisia - joskus hieman paakkuisempaa kuin joskus... Mikä taas on herättänyt lapsukaisten äideissä mietteitä, millaista kiisseliä olenkaan omille lapsillemme osannut tehdä...

Voi tätä taiteen rajatonta - ja esteetöntä - riemua ja iloa!

INto -maalaustyöpajan ideat pohjautuvat Porin Lastenkulttuurikeskuksen  Päivi Setälän kehittämään Vauvojen värikylpy metodiin ja ohjaajakoulutukseen, jota sovellan omalla tavallani sekoittaen yhteen luonnonmukaiset materiaalit ja keinot ja oman asiantuntijuuteni erityislasten kuvakommunikaation maailmasta, kuin myös monivuotisen toimija- ja ohjaustyöskentelyni sekä taiteen että lasten maailmasta.

Innokkaat, ihanat ja riemastuttavat lapset tässä INto ryhmässä ovat iältään noin 7 -10 -vuotiaita. 

Ryhmän lapsilla on vielä tallessa rohkeus, into, luovuus, kokeilunhalu ja ennenkaikkea ennakkoluuloton ja vilpittömän rehellinen asenne kokonaisvaltaiseen taiteen tekemiseen ja kokemiseen. 

Unohtamatta kaveritsemppiä ja ystävällisyyttä toista kohtaan, vaikka jokainen ryhmäläinen niin lapset kuin aikuistekin ovat omalla  tavallaan erilaisia :)
Saisipa INton ryhmähenkeä ja kaverifiilistä pullotettua talteen ja jaettua eteenpäin muillekin!

Älä huoli -kaikilla on tekemättömiä töitä

Kevätaurinko houkuttaa puuhaamaan, sisustamaan, istuttamaan, maalaamaan, remppaamaan. 

Ja yhtäaikaa taidetaan ihmiselämissä ihmetellä ; 

miksei tämä koskaan lopu tai valmistu - 

tämä tekemättömien töiden lista?

Itse tykkään listoista ja tykkään projekteistani, joita toteuttelen erilaisilla tahdeilla, joskus kiivaasti, joskus laiskanpulskeasti.

Se, että on purkanut parin elämän kodit ja rakentanut perheen kera yhden oman, on opettanut paljon : Kaikilla meillä on tekemättömiä ja keskeneräisiä töitä. 

Nyt ja huomennakin.

Väreilyä, sointua ja energiaa!

En tykkää turhasta kaupakeskushengailusta tai shoppailusta. 

Kirppareista kylläkin. 

Joskus on kuitenkin ihan pakko mennä kukkakauppaan tai väreillä ja sopusointuisesti stailattun sisustusliikkeeseen (nykyisin Pentik on yksi hyvä esimerkki!) - ja ihan vaan imemään värejä itseensä! 

Sielu ja mieli lepää kun oma väri kolahtaa ;

sen voi oiken fyysisesti kokea, - sen oman värin. 

Kesät talvet meillä tuikut palaa samoilla väreillä.

Kerttu -mummon muistoja - melkoisen vanha kello

Oivalla oma väri.

Värien sointua ja täydentymistä.

Tässä kuvassa juuri oikea lilan sävy.
Napattu kampaajalla lehdestä (Kauneus&Terveys), kun henki salpautui nähdessäni kuvan.
(Kiitos kampaajalle...)

Kotivinkki -lehden matto-ohje odottaa vuoroaan...

Kuin myös Kotivinkistä piirongin päällystäminen tilkkutäkiksi,
tätä ajatusta olen tauluissani jo aiemmin käyttänytkin.

Kuninkaantien Taiteilijat

http://www.kuninkaantientaiteilijat.com/taiteilijamatrikkeli.html

Kukkaköynnösten punojat

Jokainen omalla tyylillään...

                                                         jättää jälkensä elettyyn elämään.

Yhteiselossa ja yhteistyössä...

yhdessä ja erikseen, 

elämän matkalla,

 kaikenlaisia köynnöksiä punotaan.

INtoa!

•Maalaustyöpaja INto ™ – eritavoin kehittyville lapsille (4-10 v.)

Maalaustyöpajassa tilaa vielä kahdelle lapselle!

Kurkitaan värien, materiaalien ja maalauksen riemun maailmaan myrkyttömin luonnonvärein ja reippain vedoin. Maalauspuuhissa kädet, varpaat, nenänpää saa maalia rauhassa haistaa, maistaa ja koettaa! INto-maalaustyöpajoissa ohjaaja käyttää piirtämistä, tukiviittomia ja kuvamateriaalia toiminnan ohjaamisen tukena. 

INtoon lapsen mukana voi niin halutessa tulla joko vanhempi, isompi sisarus tai avustaja.

Taidetalo Pikku-Aurorassa, Espoon Järvenperässä, torstaisin (3 krt)

24.3., 31.3. ja 7.4. klo 18 - 19.00.

Ryhmään max 8 lasta.

Hinta : 65 € / 3 krt.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset:

Tia Munne

✆ 0440 556918

tai sähköposti tianina@tianina.fi

Naistenpäivänä...

                                                  ...näitä fiiliksiä kaikille toivoen!

Toiveita

"Anna tilaa unelmille"

 - kyltti muistuttaa meitä joka päivä ruokapöydän lähellä 

kuinka se olisi taas suotavaa päivänsä viettää ja kuluttaa.

Päivitin tässä yhtenä päivänä oman Toiveiden puumme. 

Aurinkoa. 

Aurinkoa ollaankin jo saatu ja räystäät tippuvat iltapäivää kohden. 

Iloa. 

Kummallista miten ilo kulkee käsikädessä auringon kanssa.

Kukkia.

Huomenna ostan lisää kukkia.

Itsetuntoikoni(ko)?

Jokunen vuosi sitten tein tämmöisiä...

Erilaisin tekstein - 

Olet juuri hyvä, 

Oma kulta, 

Oma rakas,

Minä  - Rakas, jne.

 Ilahduttavia tekstejä, ...

 joita on joko mukava  lukea, kuulla tai nähdä. 

Ikonien sisällä myös pala peiliä...

jotta joka aamu herätessään tai ohi kulkiessaan voi tarkastaa, kenelle kyseinen lause olikaan tarkoitettu. 

Tehdessäni näitä, ajattelin lähinnä lapsia,  - ehkäpä ikoni tulisi sängyn viereen, yöpöydälle, reppuun tai hyllyn reunalle, muistuttamaan, kuka on tärkeä, rakas ja hyvä juuri sellaisena kuin on. 

Myin ikoneita aika paljon  Naisten Joulumessuilla Helsingissä, - ikonit saivat melkoisen suosion - kiva pikku lahja melkeinpä kenelle tahansa.  Ikonit menivät kaupaksi laidasta laitaan:

 pariskunnille, mummoille ja vaareille, lapsille, äideille, isille...

Nyt ajattelin tehdä ikoneita uudelleen, 

mitä jos tällä kertaa tekisinkin teksteiksi jotakin ihan erilaista?

Craft It Forward 2011

Haaste vastaanotettu ja eteenpäin vieritetty! 

Pilvitarhan paja blogissa  http://pilvitarhanpaja.blogspot.com/2011/02/craft-it-forward-2011.html oli jokunen aika sitten haaste: viisi ensimmäistä kommentin jättäjää saa blogistilta jonkin itsetekemän tuotteen ja samalla nämä viisi  jatkavat haastetta tahollaan eteenpäin lähettämällä viisi tuotetta seuraaville viidelle innostujalle... ja niin edelleen haaste ja käsillä tekeminen jatkaa eteenpäin ja ilahduttaa monia. 

Ei paha haaste.

Aikarajana sama kuin Pilvitarhan pajassa - vaikkapa koko loppuvuosi 2011,  

- ei oteta tästä paineita, mutta mielessä kuitenkin :)

Haastan siis Sinut mukaan mukavaan antamisen ja saamisen -projektiin!
Viidelle osallistujalle luvassa jotakin itse tekemääni - jätä siis viestiä  itsestäsi ja osallistumisestasi. Osallistua voi hyvin myös kirjautumatta, anonyyminä ja ilman omaa blogia.

Kymmenen vuotta sitten...

Joissakin blogeissa (esim. http://ruusutapetilla.blogspot.com) kiertää muisteluita ja mietteitä sitä, mitä elämä on ollut kymmenen vuotta sitten. Koiran kanssa kirpeässä pakkasessa kävellessä jäin itse miettimään, mitä se elämä sitten mahtoikaan olla omalla kohdallani kymmenisen vuotta sitten tai mitä kaikkea on ehtinyt kymmenen voden aikana tapahtua. 

Todella, todella paljon on tapahtunut ; iloja, suruja, menetyksiä, selviytymistä, muuttamisia, rakentamista ja rakentumista. Muutosta ja sopeutumista. Kasvamista ; perheen kasvamista ja omaa kasvamista. Elämä on tuonut tullessaan todella paljon, mutta on ajan aikana vienytkin. 

Blogissani esittelen kuitenkin vain käsieni tuotoksia, joten sillä linjalla jatkan nytkin. 

Olipas virkistävää kelata  pikakelauksella kuvin, mitä ihmettä olen puuhaillut päivätyöni, perheen, opiskelujen ja raksahommien ohessa... huh huijaa, kaikenmaailman värkkäyksiä, ja tästä puuttuu ompelut ja seinien maalaamiset ja tapetoinnit, kutomiset ja virkkaamiset.

 Nämä tuotteet ovat syntyneet joko kymmenen vuotta sitten tai joitakin sen aikana, joka tapauksessa ennen tätä nykyisennäköistä Tarinataulu - elämää.

"Heijastuksia", öljyvärimaalaus.

"Yksin, mutta turvassa" Näköjään tuo tekstien liittäminen kuvaan ollut tapana jo aika kauan...

"Salaperäinen", akryylimaalauksia.

"Sukupuu" -oman perheen.

"Tänä keväänä siivoan mielen komeroita ja siivoan pois kaiken, mikä on aurinkoni tiellä."

"Pyrkii pinnalle 1."

Lasten tassun kuvia kymmenen vuoden takaa, muistaakseni taikataikinaan tehty, maalattu ja lakattu, kirppiskehys osui silloin kohdalle, ja siihen ne ovat jääneet, vaikkei nyt ihan silmää miellytäkään värit...

Kuvakollaaseja oman perheen elämästä, taulun yläosassa ihan itse virkkaamani (!) pitsi, jossa lukee kihlajaispäivämme 19.2.-84 ja nimet. Pitsistä PITI tulla lakanan pitsi, mutta taisipa jäädä hiukka lyhyeksi...Nämä lapset ovakin jo aikuisia lähes kaikki :)

Yhteen aikaan tykkäsin tekstata kaikenlaisia muistilauseita...

tämä on yksi parhaista lauseista...

ja tämä!

Sitten oli aikaa, kun rakentelin Ikean katselukaappeihin nalleille erilaisa elämiä ja sisustuksia...

Tanskan rannikon muistoja laatikossa...

Saudi-Arabian elämänvaiheesta muistona KIVIÄ!

Äidilleni tehty, mutta kotiutunut takaisin minulle.

Tämän taisin tehdä omien 35 -vuotis synttäreiden aikaan (10 vuotta sitten...), NalleRouvan taustalla runo, jonka sain lahjaksi ystäväni runoilija mieheltä. Tallessa on!

Jahas, ja jossakin vaiheessa Ikean peilit saivat uudenlaisia reunoja. Tässä nykyisinkin käyttämäni teksti.

Tässä taas tauluksi tehty - oma vihkivalamme vuodelta 1996.

Olipas kiva katsastaa mitä kaikkea on tullut tehtyä tällä saralla! Olisipa aikaa tehdä tämä matka rauhassa ja vaikka samalla koota kuvakirjaksi.